Suuntaamme tarkastusta hallinnon uudistuksiin ja valtiontalouden tasapainottamiseen

Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä on – nimensä mukaisesti – tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa. Lisäksi valvomme finanssipolitiikkaa ja puolue- ja vaalirahoitusta. Tavoitteenamme on osaltamme varmistaa, että valtion varoja käytetään järkevästi ja tehokkaasti eduskunnan osoittamiin kohteisiin lakia noudattaen.

Haluamme toimia tiiviissä yhteistyössä muun valtionhallinnon ja muiden sidosryhmiemme kanssa, sillä on tärkeää, että tarkastusviraston toiminta nauttii laajaa yhteiskunnan luottamusta. Tämän luottamuksen ansaitsemme hoitamalla lakisääteiset tehtävämme mahdollisimman laadukkaasti ja vaikuttavasti.

Virasto saa tarvitsemansa uuden organisaatiomallin

Kun aloitin pääjohtajan tehtävässä vuoden 2022 alussa, merkittävin osa perehdytystäni oli kahdenväliset keskustelut virastolaisten kanssa. Nämä 150 erillistä keskustelua tarjosivat mahdollisuuden kuulla jokaisen virastolaisen näkemyksen siitä, mikä virastossa on hyvää ja säilyttämisen arvoista ja mitä tulisi muuttaa.

Virastolaisten keskeisin toive oli nykyisen, monimutkaiseksi koetun organisaatiomallin selkeyttäminen. Tämä työ on käynnissä, ja uusi malli otetaan käyttöön vuoden 2023 alusta. Jatkossa virasto jakautuu kolmeksi yksiköksi, valvonta-, tarkastus- ja yhteiset palvelut -yksiköiksi. Rakenne on yksinkertainen ja mahdollistaa selkeän vastuunjaon. Malli myös tiivistää lähiesimiestyön ja toiminnan yhteyttä.

Olemme jatkaneet taloushallinnon sekä muun hallinnon ohjeistuksen ja käytäntöjen kehittämistä. Työn pohjana ovat eduskunnan tarkastusvaliokunnan viime vuonna mietinnössään esittämät huomiot.

Tarkastusvirasto on säilyttänyt toiminnassaan korkean laadun. Kiitos siitä kuuluu viraston ammattitaitoiselle henkilöstölle. Jatkamme edelleen tarkastusviraston toiminnan kehittämistä, jotta voimme parantaa entisestään vaikuttavuuttamme. Uusi organisaatiomalli tukee tämän tavoitteen saavuttamista. Uudessa mallissa pystymme myös paremmin suuntaamaan työpanosta viraston perustehtäviin, tarkastukseen ja valvontaan.

Pelkkä organisaatiomallin uudistaminen ei kuitenkaan riitä. Viraston johtamisen sekä erilaisten prosessien ja työtapojen tulee toimia yhdensuuntaisesti, ja niiden tulee mahdollistaa yhtenäiset toimintatavat ja toiminnan joustavuus.

Suuntaamme työpanosta viraston perustehtäviin, tarkastukseen ja valvontaan.

Vuosikertomusjakson aikana olemme myös valmistautuneet uusiin tehtäviimme. Tarkastusvirastosta tulee perustettavan avoimuusrekisterin eli niin sanotun lobbarirekisterin ylläpitäjä ja jatkossa myös siihen liittyvien ilmoitusvelvollisuuksien noudattamisen valvoja. Vuonna 2023 käynnistyvien hyvinvointialueiden tarkastus on niin ikään tarkastusvirastolle osoitettu uusi tehtävä. Nykyisen strategiajakson päättyessä edessä on vielä viraston strategian läpikäynti vuonna 2023. Tehtävää on siis kyllin, mutta suunta on oikea ja selvä.

Tarkastustemme suosituksiin tartutaan hallinnossa hyvin

Annamme tarkastuskertomuksissa korjaus- ja kehittämissuosituksia tarkastuksen kohteena olevalle hallinnolle, ja seuraamme jälkiseurantojen avulla, onko hallinto ryhtynyt toimiin suositusten pohjalta.

Seurantamme perusteella hallinto tarttuu tarkastussuosituksiimme hyvin: tilintarkastusten suosituksista 85 prosenttia oli pantu toimeen vuonna 2021. Tuloksellisuus-, laillisuus- ja finanssipolitiikan tarkastuksien suosituksista oli vuonna 2021 tehtyjen jälkiseurantojen mukaan toteutettu kokonaan tai osittain 82 prosenttia.

Perustehtävämme, tarkastuksen ja valvonnan, pääsuoritteita ovat kertomukset. Tarkastuskertomusten kokonaismäärät ovat pysyneet vuosien 2011–2021 vertailujaksolla suhteellisen tasaisena.

Tilinpäätöslaskelmat antavat luotettavan kuvan valtion taloudellisesta asemasta ja rahavirroista

Vuosikertomuksessa tuomme esiin keskeisimmät tarkastushuomiomme kertomusajanjaksolta eli syksystä 2021 syksyyn 2022. Keskeiseksi teemaksi tuloksellisuustarkastusten johtopäätöksissä nousee se, että valtionhallinnossa tarvitaan yhtäältä pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista suunnittelua ja rahoitusta, toisaalta konkreettisia ja mitattavissa olevia tavoitteita. Tilintarkastuksien perusteella valtion kirjanpitoyksiköiden tilinpäätöslaskelmissa oli hyvin harvoin puutteita. Talousarvion vastaisia menettelyitä oli sen sijaan edelleen paljon.

Valtionhallinnossa tarvitaan yhtäältä pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista suunnittelua ja rahoitusta, toisaalta konkreettisia ja mitattavissa olevia tavoitteita.

Luvussa 1 kootaan havainnot tarkastuksista, jotka kohdistuivat sosiaaliturvan ja opintotukijärjestelmän uudistuksiin sekä valtion elinkeinoelämää ja talouskasvua tukeviin toimiin. Merkittävä havainto on, että etuus- ja tukijärjestelmien muuttamisesta ja kehittämisestä koituvia menoja ja kokonaisvaikutuksia ei aina pystytä riittävästi ennakoimaan eikä todentamaan.

Luvussa 2 esitellään keskeisimmät tulokset laillisuustarkastuksista sekä valtion kirjanpitoyksiköiden tilintarkastuskertomuksista, joita tarkastusviraston antoi vuodelta 2021 yhteensä 61. Virastojen vuoden 2021 tilinpäätöksissä on pääosin oikeat ja riittävät tiedot, mutta huomautuksiin johtaneita talousarvion vastaisia menettelyjä oli edelleen paljon. Laillisuustarkastuksia kohdistimme vuosikertomusjaksolla valtion eläkejärjestelmään sekä rahapelitoiminnan tuotoista myönnettävien avustusten hallinnointiin. Johtopäätöksemme on, että muista eläkejärjestelmistä valtiolle aiheutuvat vastuut tulee raportoida kattavammin. Rahapelitoiminnan tuotoista myönnettävissä avustuksissa tulisi kehittää niin valvontaa, läpinäkyvyyttä kuin tuloksellisuuden näkökulmaakin.

Luvussa 3 todetaan organisaatiofuusioihin, osaamisen kehittämiseen, rekrytointeihin sekä ilmastorahoitukseen kohdistuneisiin tarkastuksiin perustuen, että riittävän suunnitelmallinen toiminta ei ole kaikilta osin onnistunut. Valtiontalouden hyvä hoito edellyttää, että hallinto toimii suunnitelmallisesti. Riittävän konkreettiset ja pitkäjänteiset tavoitteet luovat perustan suunnitelmallisuudelle siten että hallinnon toimintaa, sen tuloksellisuutta ja taloudellisia vaikutuksia voidaan ohjata ja seurata.

Luvussa 4 kerrotaan oman toimintamme vaikuttavuudesta, työmme yhteiskunnallisesta merkittävyydestä ja valmistautumisestamme uusiin tehtäviimme.